Supercross Helsinki

helmi 1, 2014 uutiset

TSMU:n kuljettajien valmistautuminen kauden avauskilpailuun oli ehkä jotenkin turhaa sillä treenaaminen areenalla ei juurikaan vastannut odotuksia.

Rata oli nyt isossa hallissa mutta vain osa hallista oli käytetty rataan.
Rataprofiili oli asiallinen mutta taas, kuten aiemminkin ei vain Helsingistä löydy kuivaa maata jotta kilpailu ja itse rata kestäisivät edes enemmän kuin 4 kierrosta ilman typeriä uria lähes jokapaikassa.
Näin ollen ajaminen oli vähän kuin spoorissa olisi ajeltu:-D
Eli lyhennettynä: Maat Raisiosta ja Tusmun ratatiimi tekemään rataa!

Nyt on vuodatettu radasta mikä kyllä oli kaikille sama ja toiset vaan veti siellä sisulla pitkin spooreja 😉

Kerhomme kuljettajista Joona joutui töihin tänään joten hänen osaltaan kisasta ei sen enempää ole kerrottavaa.

Rikulla harjoitukset ja aika-ajo meni ihan mallikkaasti. Erien starteissa pyörä irtosi hyvin puomilta mutta muutaman metrin jälkeen isot mopot tulivat ohi.
Erien alun jälkeen ajo parani kokoajan mutta se valitettavasti ei riittänyt tänään finaaliin.

Oltsilla oli lievää tutkiskelua ajo alkuun ja yhdessä erässä kyyti oli ihan hyvääkin mutta sitten pienen lipsahduksen jälkern ajo meni sekaisin. Myöskin oltsin ajo loppui lastchanceen.

Veli viltsun ajo oli hyvän varmaa ja rauhallista mutta meno loppui myös pieneen lipsahdukseen jo ennen lastchancea.

Joni, king of the ”tuubi” aja parani koko päivän ja finaali paikka oli jo niinkuin niin liki mutta…. Honda sammui kurviin ja kun ne japanilaiset ei oo vielä keksinyt starttia niin aikaan meni liikaa polkiessa mopedia käymään:-D

Nyt ollaan hotelissa ja seuraavaksu syömään ja spekuloimaan päivän tapahtumia!

P.s Miro Lehdolle onnittelut paikasta finaalissa 😀

Oltsi

Lauantai aamu alkoi vähän takkuisesti Harjoituksissa ei oikeen saanut rytmiä päälle ja se varmasti näkyi yleisöön asti. Aika-ajoissa alkoi rytmi löytyä, mutta ruotsalais kuljettaja sulki molemmilla nopeilla kierroksilla nopeat linjat ja näin en saanut puhdasta ajoa aikaiseksi.
Alkuerä oli täys fiasko niinkuin keräilyerä ja semifinaali. Rytmi hukassa ajatus hukassa ja kädet jumissa. LCQ erän alku oli vielä sekavaa ajoa, mutta pienen virheen jälkeen, jossa sain kovan tällin nilkkaan ja jouduin ajamaan hiljaksiin tunnustellen nilkan kuntoa puoli kierrosta. Sitten se alkoi ”tulos tai ulos” en ollut aikasemmin sinä päivä ajanut niin puhtaasti ja jouheasti. Hammasta purren ajoin maaliin sijalla 7 . Finaaliin ei päästy mutta sm pisteille ajoin ja näin ollen tavoite saavutettiin.
Nilkka kunnossa ja fiilis mitä mahtavin.

Viltsu

Lauantaina treeneihin mentäessä päätin että tänään on ajettava paremmin. Kävin radalla kävelemässä ja pohtimassa mistä löydän sen niin sanotun atakin. Treenit menikin loistavasti jos ei otetahuomioon pattisuoralla tapahtunutta tuplakaatumista. Villapaalientakia tangon yli selälleen patikkoon ja sieltä ”ninjana” suoraan jaloilleen KIJAI! Ja pyörää nostamaan.. Kun sain pyörän pystyyn ni kompastuin johonkin uraan ja uudelleen nurin pyörän alle 😀 ajaminen oli koko päivän ihan ok tasoa mutta vauhti ei aivan riittänyt niin ajoin kaikki muut mahdolliset erät paitsi finaalin. Last chance erä ajettiinkin velipojan kanssa keskenään kilpaa mutta vauhti ei riittänyt jatkopaikoille asti. Finaaliin en päässyt mutta 20 parhaan joukossa olin. Koko viikonlopusta jäi niin loistavat fiilikset että KOVAA TREENIÄ ja seuraavissa kisoissa ollaan finaalissa!
T: VT Hörkkö #40

Hyneli

Lauvantain aamu lähti takkuisesti käyntiin. Reeneissä sai ihan ok rytmin päälle ja hyvä eri ajolinjojen testailu. Aika ajossa vaihdoin linjaa huomattavasti perjantaihin nähden mutta kello ei siitä tykännyt yhtään… Noin sekunnin huonopi aika kun perjantaina ja rata kuitenkin oli muuttunut paremmaksi maan kovettumisen takia… Erissä joutuikin jo kovan paikan eteen kun oli kasoittain nimi miehiä samassa ryhmässä ja se finaali paikka oli laitettu tavotteisiin ykköseksi… Ei siinä auttanut kun yrittää pitää pää kylänä ja painottaa itsellen että kun parhaansa yrittä ja siihen ripaus lisää ni se riittää mihin riittää… Startitkin oli toinen asia mihin olisi panostettava paljon lisää.ekassa erässä pidin aika ajo sijoituksen mikä ei riittänyt suoraan jatko paikkaa… Seuraava erä olikin sitten jo kuin päinvastainen ajo crossin oppikirjasta… Runnottiin vaan väkisin ilman minkään näköstä jouheeta ja rentoa ajoa. Rystyset valkosena runnottiin kolmanneksi… Semifinaaliin pitikin löytää se hyvä, nopee ja rento ajo ja tietenkin ne huonot startit vähän kummitteli… Kuuden joukkoon oli päästävä ja hyvältähän se näytti… Palaset loksahtivat hyvin kohdalleen yhtä lukuunottamatta… Erä sijoitus vaihtui toisiksi viimeisellä kierroksella seitsämänneksi ja kuusi parasta suoraan finaaliin… Ajo oli jopa niin keskittynyttä että en huomannut edes kahden ja yhden kierroksen kylttejä maali viivalla… Sitten vasta huomasin kun raketit räjähteli että kärki on tullut maaliin… Enään ei ollut aikaa iskeä kun puoli kierrosta ja se oli siinä kohtaa liian vähän… Taas oli tullut aika mennä last chance erään mitä yritimme vältellä kun pahempaa ruttoa… 🙂 Hyvän lähdön saatuaan yli innolla kurviin ja sumpun keskelle liian kovalla vauhdilla edessä ajavan takapyörän oikealle puolelle ja tasapaino oli siinä kohtaa jo todella pahasti kallistunut vasemmalle minkä seurauksena ettisin matoja mahallani ensinmäisessä kurvissa ja se oli siinä… Kärki oli ottanut minut heti kierroksella kiinni ja vain kolme menee finaaliin. 🙁 ajoin omasta ilosta kaksi kierros jääneenä maaliin saakka ja meinasin jos ei muuta saada erässä aikaan ni kyllä yhden tempun kyllä teen maalihyppyristä… Sen tehtyä oli aika siirtyä pakkaamaan ja katsomaan että tuonne oli tavoite ja se ei täyttynyt… Ensikerralla ollaan ja parannettavaa jäi… Kiitos kannustus joukoille, kolehtiin osallistuneille ja tsmuun poppoolle. 🙂 Tästä on hyvä jatkaa.

Patrik Raittala

Lauantai aamu lähti paremmin käyntiin kuin perjantai aamu ja aika-ajoissa vauhti alkoi jo olemaan omaan tasoon nähden hyvää. Alkuerässä otin hyvän startin ja ajoin koko erän suoran jatkopaikan tuntumassa, vaikka ryhmä olikin melko kova tasoinen. 5. sija ei aivan kuitenkaan riittänyt, vaan piti jatkopaikkaa lähteä hakemaan keräilyeristä. Keräilyerässä startti onnistui taas ihan ok hyvin ja ajokin kulki nousu johteisesti, mutta erän puolenvälin paikkeilla sattui pieni itsestä riippumaton törmäys, jossa tuli sitten heitettyä aika lahjakkaat voltit. Pääsin jatkamaan pienen lepotauon jälkeen erän loppuun asti ja ajoin maaliin viimeisenä semifinaaliin pääsijänä. Semifinaaleista eikä last chancestä jäänyt paljon kerrottavaa, sillä ei ajosta tullut rajun kaatumisen jälkeen oikein enään mitään ja samalla oikea käsi oli ottanut sen verran osumaa ettei se oikein kestänyt ajamista. Vaikka viikonloppu ei sijoituksellisesti ollut mikään hyvä, niin vauhti oli kuitenkin ihan ok tasolla, joten tästä on hyvä lähteä kohti kevään/ kesän kilpailuja.

Helsingin Supercrossin yhteydessä ajettiin 65-luokan näytös kilpailu mihin osallistui TSMU : n junioreista Miro Varjonen #100.
Ajo oli hyvän ja rennon näköistä Mirolla koko päivän ja sijoituksetkin olivat hyviä ja mikä parasta niin Miro pääsi tavoitteeseensa sijoituksissa.
Pattisuora ja hyppyrit meni hienosti ja muutenkin ”tuubissa” pidetyttyjen valmennusten annin on Miro omaksunut hyvin pieniä linkkuja oli välillä hyppyreissä tarjolla.
Tässä Miron omia ajatuksia päivästä:

Miro Varjonen

Lauantai aamuna iskä herätti vähän ennen kuutta, kyllä väsytti, mutta tuleva kisakin mietitytti jo heti kun heräsin kertoi Miro.
Matkalla Helsinkiin taisin nukkua ja söin aamupalaa, mutta ei sekään oikein maistunut kun jännitti tuo kisa.

Perille kun päästiin juoksin heti katsomaan rataa,: VAU kun siisti rata ja aika helpon näköinen Miro ajatteli.
Ekat treenit oli klo 11:30, rata tuntui hauskalta sitä oli kiva ajaa.
Eka kisa erä alkoi 14:35 jännitti tosi paljon kun olin koko porukan nuorin (8v.), mutta startin jälkeen jännittys hävisi ja ajo kulki ihan hyvin maalissa olin 5s. 2- ja 3-erässä olin 4s. eikä enää jännittänyt niin paljon. Lopputuloksissa olin 4s ja tavoitekin täyttyi tuumasi Miro.

Erät olivat Miron mielestä aivan liian lyhyitä (3kierrosta), kun aikuisetkin ajoi 18 kierrosta finaalissa.
Kuitenkin kisa oli Miron mielestä tosi kiva ja hän odottaakin pian pääsevän uudestaan tällaiseen tapahtumaan.

Lopuksi Miro haluaa kiittää Valmentajia Viltsua,Oltsia,Jonia ja Jannea kaikista saadusta valmennuksesta, nevoista ja vinkeistä ”tuubissa” ja vielä kisapäivänäkin pojat antoivat Mirolle hyviä vinkkejä ennen starttia.
Tulisipa pian kesä että pääsee taas kisoihin tuumaa Miro.